sunnuntai, 12. heinäkuu 2020

PARISUHTEEN TUOLILEIKKI

IMG_20200710_150009.jpg

Kesäloma koettelee parisuhdetta tunnetusti. Haaveet ja toiveet eivät aina kohtaa. Tänä vuonna ne yhdessäkin suunnitellut on saanut monelta kohdin haudata mahdottomina, vetäistä hatusta tilalle jotain aivan uutta. Jos ykkösvaihtoehdot poikkeavat toisistaan, aletaan leikkiä tuolileikkiä: se, joka ensimmäisenä ehtii istahtamaan eli kirii voittoon, saa tahtonsa lävitse. Toinen joutuu tyytymään.

Parasta tietysti olisi, kun löytyisi jonkinlainen kompromissi. Molemmille kelpaava vaihtoehto.

Toisaalta taas onko lomaa aivan pakko viettää yhdessä? Kannattaako edes? Ladataanko yhteiseen lomaan ihan liian paljon odotuksia, niin ettei pettymyksiltä mitenkään voi välttyä?
Kaikkihan ei koskaan mene suunnitelmien mukaan. Jostain puskasta pumpsahtaa muuttuvia tekijöitä, joihin on pystyttävä reagoimaan lennosta. 

Viisaan Naisen parin viikon kesäloma vetelee viimeisiä tuntejaan. Kohta on taas lähdettävä - päinvastoin kuin Miehen, joka suunnilleen puoli vuorokautta reissattuaan pääsi vihdoin ulkomailta kotiin. Miehellä nimittäin se vakioksi muodostunut parin viikon karanteenivapaa kasvoi yllättäen kuukauden lomaksi. Korona jaksaa pitää huolta siitä, ettei mikään muu kuin epävarma ole enää varmaa. 
Katsele siinä sitten kalenteria ja laskeskele, että tuossa kohtaa voitaisiin tehdä SE... Ei voida, kun ei koskaan tiedä mitä tapahtuu seuraavien 6-8 viikon aikana. 
No, asia on työn alla. Eikä edes mitenkään kiireellinen. 

Joka tapauksessa näillä vapailla ehditään ehkä tehdä yhdessä joku pienempi kotimatkaan päiväretki. Muukin, kuin pelkkä metsässä samoilu. Saalistaminen on aloitettu sienien sekä mustikoiden osalta. Yhdessä tekemisessä on oma ilonsa, vaan vastahakoista kumppania on korpeen turha raahata. Siitä ei saa kuin pahan mielen. Tai riidan.
Onneksi siinäkin kohden jokainen pari voi hakea omimman toimintamallinsa. Toisille yhdessä tekeminen on ihan parasta, toiset ovat onnellisia puuhatessaan kumpikin tahoillaan. 

P1090428.jpg

Yhdestä asiasta kannattaa kuitenkin pitää kiinni. Siitä, ettei elämä muutu pelkäksi arjeksi ilman pienintäkään juhlaa.
Retkieväät voivat olla astetta ylellisemmät, treffeillä voi käydä keittiönpöydän ääressäkin. Pistää päälle vähän parempaa, nähdä hieman enemmän vaivaa - ja olla todella läsnä, eikä vain paikalla.
Jo sillä pääsee pitkälle.

 

 

lauantai, 4. heinäkuu 2020

KEHORAUHAA - MUTTA KENELLE?

20200629_201507.jpg

Naiseus on puhuttanut viime aikoina kovasti kansaa. Ensin muuan armeijan harmaita käyttävä piispa julisti kuinka naisten tehtävä on pysyä kotona ja lisääntyä, maailma menee ns perseelleen tällä tyylillä. Synnissä ryvötään, seksiä harrastetaan ihan vaan huvin vuoksi, hyi olkoon!
Ihmisellä on oikeus mielipiteeseensä. Vaarallisia niistä tulee, kun ne esittäjänsä virallisen aseman takia yhdistetään johonkin instanssiin. Eli ne ovat vaarassa tulla käsitetyiksi koko tuon instanssin mielipiteiksi.
Toisaalta onko tässä enää mitään uutta? Kaikkihan me lienemme kuulleet vähintään sataan kertaan, miten nykyaika romuttaa pyhän avioliiton merkityksen. Minkä pappi vihkipuheessaan yhdistää, sen maistraatti puolen vuoden harkinta-ajalla erottaa.

Ihmisellä on kuitenkin oltava oikeus myös muuttaa mielipidettään. Onko suurempaa tyhmyyttä kärvistellä epäonnistuneessa liitossa jopa mielenterveytensä menettämisen uhalla, kuin älytä erota elääkseen parempaa elämää?

No, sitten nousi kohu pyllybiksuista. Helteiden myötä rannat täyttyivät pakaroitaan paljastelevista naisista. Viisas Nainen ajatteli ensin, että ihan sama, jos joku haluaa keikistellä naru persvaossa pitkin biitsiä, niin omapa on asiansa.
Mutta ei, tuoreimpana nousi äläkkä kehorauhasta. Juurikin näiden narubikinien ansiosta. Eli suunnilleen se sama vanha paasaus, mitä mee too -liikkeen syntyessä. Lyhyestihän se menee niin, että nainen kuin nainen saa kuljeskella miten vähissä vaatteissa vaan, mutta miehet eivät saa vahingossakaan vilkaista - eivät ainakaan ne kaljamahaiset vanhat äijät, hyi olkoon! Ainoastaan nuorten, komeiden ja rikkaiden huomio on sallittua. Tietenkin.
Ja mitä voimaannuttavaa pakaroidensa esittelyssä on? Viisas Nainen voimaantuu kyllä ihan erilaisista asioista kuin siitä, että esittelee paljasta pintaansa kaikelle kansalle mahdollisimman suuressa määrin.

Asia on vaikea. Piti siis konsultoida vanhempaa sukupolvea Viisaista Naisista. Mielipide tuli vahvana sekä vakaana. Jos ihmisen maailma on kutistunut omaan itseen, niin kyllähän siinä muu hämärtyy - kehorauhaa paljaalle pinnalleen huutava ei tule ajatelleeksi, että pyllistelyillään ja paljasteluillaan vie rauhan niiltä, joita miellyttäisi peitetympi keho.
No, onneksi on aina mahdollisuus katsoa toisaalle.
Tai tehdä kuten Viisas Nainen: voi mennä rannalle viileämmällä sekä tuulisemmalla ilmalla. Ei nimittäin tällä viikolla paljon ihmisiä ollut aurinkoa ottamassa.

P1090389.jpg

tiistai, 30. kesäkuu 2020

RUMAT NE VAATTEILLA KOREILEE

P1090257.jpg

Jokseenkin jokainen meistä tuntee sanonnan rumat ne vaatteilla koreilee. Meihin on iskostettu luterilainen synkeys, jossa kaikki kaunis on turhuutta, ellei peräti paheellisuutta.
Viisaat Naiset viittasivat piutpaut moiselle lähtiessään eilen pienelle päivän mittaiselle kesäretkelle kolmeen naiseen. Korona tai ei, lomasta on nautittava. Edes sillä tavalla pienesti, pienellä porukalla. Varovaisesti, suuria turistirysiä vältellen. Jo ennalta sovittiin pukeutumiskoodi: vanhanaikaisiin kohteisiin pukeudutaan vanhanaikaisesti kukkamekkoihin, hattuja unohtamatta. Hienot naiset eivät paahda itseään korpuiksi biitsillä, vaan suojautuvat auringolta.

P1090293.jpg

Päivä oli hieno! Suorastaan loistava.
Myös ajatuksia herättävä. Varsinkin sekä kasvokkain, että somessa saadun palautteen osalta.

Kun kukkamekoissa retken päätteeksi poikettiin vielä syömässä kotimaisemissa eräässä pienemmässä turistipyydyksessä jäätiin naistenhuoneen peilin eteen ottamaan viimeiset selfiet, niin vessankopista ulos tuleva vanhempi naishenkilö suorastaan jähmettyi. Katsoi ensin meitä, ja sitten omaa, pikkuisen kulahtaneisiin pyöräilytrikoisiin ja XL-kokoiseen t-paitaan puettua olemustaan. Lopulta puuskahti oi miten te olette kauniita! Kukkamekot ja kaikki! Miksei me naiset useammin pukeuduta noin kauniisti? Miksi me ollaan yleensä tämmöisiä? MIKÄ MEITÄ VAIVAA?

Somessa joku Valokuvaajan tuttu heitti, että varmaan teitä tuijotettiin. Toinen ylisti, kuinka kuvissa on asennetta ja tyyliä.

Viisas Nainen puolestaan jäi miettimään miksi ja milloin kukkamekoista on tullut ihmetyksen aihe. Vai käyttäjien iästäkö se johtui, osittain ainakin?
Onko jonkun mielestä jotenkin hävettävää, ellei peräti paheksuttavaa, vielä ns mummoiässä pukeutua "kevytmielisesti"? Kuuluuko vaatteilla koreilu muka vain nuorille?

Viisaan Naisen nuoruudessa suurin osa ravintoloista oli vielä tanssiravintoloita. Niihin naiset menivät aina hameissa, miehillä oli kauluspaidat ja suorat housut. Iltaan satsattiin sekä panostettiin. Ei poikettu suoraan kadulta farkuissa ja t-paidoissa. Haluttiin näyttää komeilta sekä kauniilta, ei näyttää kaikkea kuitenkaan koskaan.
Meissä oli Tyyliä.
Joskus sitä aikaa suorastaan kaipaa.

Onneksi on jo niin vanha ja paatunut, etteivät ihmisten mielipiteet vaikuta pukeutumiseen. Kesäretkelle voi laittaa kukkamekon, jos siltä tuntuu. Tai olla laittamatta. Ihan miten vaan.
Nainen on aina oikean ikäinen, ihan mihin vain - ja ihmisellä on juuri niin hauskaa, kuin itse itselleen tekee.

 

keskiviikko, 24. kesäkuu 2020

MUUTETTAISKO YHTEEN

20190714_185939.jpg

2 vuotta takaperin Juhannuksena Mies kysyi voisiko Viisas Nainen kuvitella, että asuttaisiin yhdessä. 

Seuraavalla viikolla otettiin kassimme, ja kannettiin ne yhteiseen osoitteeseen. Mitä sitä enää jahkaamaan, parikymmentä vuotta ensin haikailtu toistemme perään ja joka kerta matkan varrella tavatessa surtu, kun ei koskaan elämä ollut sillä mallilla. Nyt paras vihdoin antaa mennä, ettei vielä vanhana haikailla tartte, kun ei koskaan uskallettu.

Monen mielestä pöyristyttävä päätös. Vaan se tehtiin. Päätettiin selvitä. Kalustettu sopiva asunto sopivasti, helppo aloitus. Kesä oli ihan helvetin kuuma, samoin kämppä. Arki yhdessä haki kuitenkin sopuisasti suuntansa.  

20191220_184224.jpg

Viime vuonna näihin aikoihin muutettiin taas. Samoille kulmille, rivarikaksioon. We don'n serve wolves anymore tervehtii nyt eteisessä tulijoita. On taas kuuma, Mies edelleen töissä kaukana ja sopu säilynyt. Miten yhdessä asuminen sujuu, sen voi tietää vain kokeilemalla. 

20200412_112236.jpg

Tämä asunto on tuntunut heti kodilta. Yhteiseltä sellaiselta. Näiden helteiden aikana arvostaa pihaa molemmin puolin, siedettävinä pysytteleviä sisälämpötiloja.

Ja edelleen päätöstä uskaltaa. Elämä on ehkä pidempi kuin Suomen kesä, mutta yhtä kaikki liian lyhyt loputtomaan haikailuun sekä empimiseen. Joskus tosiaan kannattaa luottaa toiseen. Tai tunteeseen, joka silloin kauan sitten sanoi, heti ensikohtaamisella, että tuon ihmisen kanssa olisin kotona.

 

maanantai, 22. kesäkuu 2020

RAKKAUS REHOTTAA (JA MUUKIN)

Kuvan mahdollinen sisältö: ihmiset istuvat, pöytä ja sisätila

Digilehtien ilmaisanninkin selaaminen avartaa kummasti. Oi oi, ihmettä toisensa perään! Asioita, joita et muuten tietäisi, ja jotka artikkelit saavat pohtimaan tahtooko joku ihan tosissaan tietääkään näitä. 
Ja sitten on tietysti myös kaikkea suorastaan riemastuttavaa. Parhaimmillaan asiallista, jopa antoisaa.
Kohtuudella nautittuna maistuu moni asia parhaiten, eikä aiheuta ähkyä: sama pätee nettilehtiin.

Riemastuttavin on viime aikoina ollut ehkä ns pyllybiksujen suunnaton ylistys. Käsite oli Viisaalle Naiselle vieras, mutta kuvat onneksi selvensivät tilannetta. Samoin keskustelu Miehen kanssa. 
Kyseessähän ovat nämä naisten uima-asujen alaosat, joissa on säästelty kangasta reippaasti. Mattopyykillä tämä ilmiö tuli bongattua ihan livenä vasta äskettäin. Miehen kuvailujen mukaan äijien kalsareista vyötärönauha, ja siitä naru persvakoon, varmaan tosi kivat silleen niinku pitää päällä ja kaikkia pakaroita ei tosiaan kannattais näytellä noin paljaana.

Haa, tässä kohtaa taas kuuluu paheksuva mutina. Kehopositiivisuus kunniaan, kaikilla on oikeus tulla biitsillekin just sellaisena kuin haluaa!
Totta kai on. Mutta jälleen kerran pohdituttaa mihin ihmisiltä on kadonnut itsekontrolli ja itsekriittisyys. Viisaan Naisen nuoruudessa panostettiin hyvältä näyttämiseen - ei kaiken mahdollisen näyttämiseen.

Kuvan mahdollinen sisältö: puu, kasvi, ulkoilma ja luonto

Joka tapauksessa kesä on saanut - ja saa - monet vilauttelemaan muutakin kuin Visaansa. Nimittäin kevään selibaatin jälkeen melko huolettomasti ns vehkeitään(kin).
Sukupuolitautitilastot kyllä kertovat, että on seksiä harrastettu tasaiseen tahtiin jatkuvasti. Suorastaan huolettomasti huidellen. Puistoissa puuhastellaan läpi helteiden perinteisesti, joten suotavaa olisi edes yrittää löytää vähän syrjäisempi paikka, eikä se kondomin käyttökään pikana leimahtaneita lemmen liekkejä sammutettaessa olisi huono idea. 

Nimenomaan lemmen, eikä rakkauden. Jos neuvoa saisi, Viisas Nainen kannustaisi sinne suoraan puskiin pyörähtämisen sijaan tekemään terassilla tavatun unelmakumppaniehdokkaan kanssa treffit vaikka heti seuraavaksi päiväksi. 
Ja johonkin muualle kuin samalle terassille. 
Vaikka puistoon piknikille. Saisi rauhassa opetella tuntemaan toisen, ja kehittyisi ehkä koko kesän kestävä romanssi. 
Ellei peräti hiljalleen kasvava rakkaus, joka voi johtaa mihin tahansa, kunhan sitä vaalii sekä hoitaa. 

Toisaalta jokaisella pitäisi olla muutama muisto (nuoruuden) järjettömyyksistä. Yleensä vuodet kultaavat muistot ja ainahan on hyvä tuntea Eläneensä. Edes pikkuisen. Edes joskus. Villinä ja vapaana, silloin kerran kauan sitten...

No, kukin tavallaan. Joku järjellä varustettu antoi netissä neuvoja kesäloman pyhittämiseksi lepäämiseen. Koronakevät vaatii nollaamista. On hyväksi joskus vain maata kattoon tai taivaalle katsellen.
Tätä neuvoa Viisas Nainen aikoo noudattaa visusti.
Miehen matkustaminen muille maille ei ole muuttunut edelleenkään suinkaan ongelmattomaksi, eikä yksi reitti toimi loputtomiin. Muutokset ovat ns uusi musta, vai miten se menikään. Paluun jälkeen taas pitäisi noudattaa 2 viikkoa karanteenia muita ihmisiä vältellen = jos Viisas Nainen aikoo jossain kesän aikana käydä, se on tehtävä omineen. Valitettavasti.