Avioliitoista Viisailla Naisilla on runsaasti kokemusta. Kuin myös avioeroista.
Niinpä tällä hetkellä Viisaat Naiset elävät enimmäkseen avoliitoissa. –Sillä vaikka kuinka pahalta aina pää edeltä seinään syöksyminen tai tyhjään tipahtaminen tuntuukin, niin vielä pahemmalta tuntuisi ajatus luovuttamisesta.
Etteikö enää voisi, etteikö enää uskaltaisi? Ikinä? PÖH!

Aikaisempien arpiensa tai pelkojensa takia ei koskaan kannata kävellä onnensa ohi.
Mikään ei kaduta niin kuin se, minkä tekemättä jättää.

Ensitreffit alttarilla on palaamassa TV-ruutuun, luin iltapäivälehdistä. Viisas Nainen ei usko ihmeisiin – eikä siihen, miten muutama ns. ihmissuhdeammattilainen pystyisi arpomaan ketkä onnistuvat yhdessä. Ei riitä, että toinen on pätevin. Pitää olla myös sopivin.
Ja mikä tärkeintä, sitä kuuluisaa kemiaakin on oltava.

Sinänsä Viisas Nainen kannattaa konseptia, jossa kaksi ihmistä laitetaan heti suhteen aluksi asumaan keskenään. Mikään ei opeta toisesta niin paljon kuin yhteinen arki.
Eikä mikään opeta ihmiselle itse itsestään myöskään yhtä paljon.

Parisuhteen alku on kuin granaattiomena.

 

20190528_121641.jpg

 

Täynnä yksi kerrallaan hedelmälihasta paljaaseen kiveen kaluttavia pikku siemeniä.
Toinen ihminen on opeteltava asia ja ajatus kerrallaan. Oikotietä ei ole.

Viisas Nainen kuitenkin ehdottaisi kokeilemaan Ensitreffit alttarilla ohjelmaa kevyempää versiota. Sellaista, jossa ihmiset ensin löytäisivät toisensa – ja vasta sen jälkeen muuttaisivat yhteen. Ei kummankaan kotiin, vaan kassi kainalossa valmiiksi sisustettuun asuntoon. Puolueettomalle maalle.
Siinä sitten voitaisiin alkaa sovittelemaan yhteen niitä asioita, joiden takia samaan osoitteeseen muutettiin, ja niitä kaikkia, joita ei tule ennen yhteen muuttamista edes ajatelleeksi.

Tavatessaan pari vuosikymmentä takaperin ensimmäistä kertaa nykyisen avomiehensä Viisas Nainen ajatteli, että tämän ihmisen kanssa minä olisin kotona.
Ja myöhemmin muisteli jostain lukemaansa runoa sen silmät on asia erikseen – niiden rannalla minä tahdon elää, niiden rannalla kuolla.

Käy Viisaan Naisen avoliittonsa kanssa tulevaisuudessa miten tahansa, näkisi hän mielellään televisioparien onnistuvan. Löytävän alttarilta jonkun, jonka kanssa tuntisivat olevansa kotona, ja silmiin katsoessaan yhä uudelleen toivovansa, että tämän katseen rannalla tahdon elää, tämän rannalla kuolla.
Tai ainakin kulkea yhdessä mahdollisimman pitkän matkaa.
Sillä tärkeämpää kuin perille pääsy, on matkalla olosta nauttiminen.