Avioerotilastoihin lomakauden loppu aiheuttaa piikin. Ylöspäin. Se, minkä pitäisi olla parisuhteen laatuaikaa, osoittautuukin liiton lopulliseksi niitiksi. Miksi näin? Enimmäkseen siksi, etteivät toiveet ja/tai niiden toteutus kohtaa.
Ja ymmärtäähän sen, että jos toinen tahtoo maata mökillä korvessa riippumatossa, toinen matkustella suurkaupunkien vilskeeseen, niin jompikumpi kärsii. Mitä suuremmat odotukset lomaan lataa, sitä suuremmin voi valmistautua pettymään. Vaikka sitten yhdessä lähdettäisiin matkaan.

P1070430.jpg

 

Viisas Nainen on onnellisessa asemassa. Tässäkin. Tähdännyt vain lepoon, rauhaan ja iloon loman suunnittelussa. Ihan ilman mitään parisuhdelomailupakkoa. Heti toukokuun alun lumisateissa hoideltiin alta pois yhdessä nyhräily, sekä pieni lähiseutumatkailu.
Sen jälkeen Viisas Nainen on viettänyt lomaa juuri kuten on itse tahtonut, avopuolison paiskiessa töitä kaukana kotoa. Kunnes nyt viikonloppuna jaettiin osittain yhteisten mieltymysten mukaista harrastamista yhden tapahtuman verran. (Osittain siksi, että Viisas Nainen leikki poikien kanssa koko päivän - avopuoliso vain piipahti, käveleskely- ja ruokailuseurana).
Ihanteellinen ratkaisu.

Sillä koska muulloin kuin vapaapäivinä on yhtä hyvä mahdollisuus viettää aikaa ystävien kanssa? Lomafiilikset voi löytää läheltäkin, eikä vain mahdollisimman kaukaa sekä kalliisti.
Lomassa, kuten elämässäkin, juuri ne pienet asiat ovat nimittäin kaikkein parhaimpia.

 

P1070434.jpg


Ja mikä tärkeintä, niiden saavuttaminen ei vaadi hermoja raastavaa ennakkosuunnittelua, ei pakkausstressiä, ei paksua pankkitiliä, eikä paljon muutakaan.
Ainoastaan kyvyn pysähtyä nauttimaan hetkestä.

 

P1070391.jpg


Vai näyttääkö teistä muka siltä, että Viisaan Naisen lomapäivissä olisi ollut jotain valittamista?