20190819_192627.jpg

 

Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin,  kysyttiin muinoin laulussa. Ja tuskailtiin kuinka meidän kunnon miesten käy.

Samaa tuskaillaan monessa päässä joka päivä. Ja varmaan varsinkin öisin, kun kuppilasta on jouduttu kotiutumaan yksin - sen kulmakunnan kuuluisimman rentun vietyä taas kerran naiset.

Mikä ihme naisia sitten rentuissa kiehtoo? Tämän syksyn otsikkotarjonta on koostunut peräti kolmesta juopottelevasta, pettävästä, narsistisesta - mutta ah niin charmantista - julkkismiehestä, joilla naista on kaatunut matkan varrella enemmän kuin laskuissa kestää. Eli Vesa-Matti Loirin kirjan lisäksi saimme elokuvan Kari Tapiosta, ja viimeisimpänä joukkoon liittyi tunnustuksineen Tommi Läntinen.

Pahat pojat ovat kautta aikain niittäneet eniten suosiota monestakin syystä. Pelimiehillä piisaa itsevarmuutta, ja jo sellaisen ottaessaan voi olla melko varma mitä saa: vähän tyyntä ja paljon myrskyä, hopeareunaisiksi maalailtuja ukkospilviä, suuria tunteita. Jollain tasolla ehkä jopa voittajan fiiliksetkin. Mitä tavoitellumpi mies, sitä suurempi saalis -tyyliin. Hän, joka saisi kenet tahansa, valitsikin minut!

Inhorealistisesti voisi kyllä sanoa, että sokean ihastumisen sijasta mies tulisi valita kylmän realistisesti tarpeiden mukaan. Kaikkea saa harvoin samassa paketissa.
Perheen perustamisesta ja asuntolainasta haaveillessa kannattaa pitää järki mukana valinnoissa. Rentusta harvoin kasvaa kunnon miestä, vaikka toki sellaisiakin ihmeitä on maailmassa nähty.

Pelkkään viihdekäyttöön renttu taas on mitä parhain. Kunhan sitä ei päästä pesiytymään nurkkiinsa hammasharjaa suuremmalla omaisuudella. Sekin mahtuu tietty povitaskuun, että sikälis turhaa tehdä kylpyhuoneen peilihyllylle lisätilaa. Jokainen punnitsee itse mihin on varaa, mihin ei. Lottovoittajahan voi ottaa vaikka mimmoisen elätin, tavallinen pienipalkkainen nainen ei.

Mitä kunnon miesten sitten tulisi tehdä saadakseen edes murto-osan rentun charmista ja naisista? Ainahan ei riitä edes raha, ei asunto eikä kiiltävä autokaan. Ulkonäköäkään paha kovin paljoa käydä trimmailemaan, ja pukeutuminen on jo viilattu viimeisen päälle. On opeteltu tanssitaito, on yritetty jutella fiksuja parketilla. Kehuttu itseään. Ei vaan nappaa.

Stop! Siinähän ne virheet tulikin! Kunnon miehet sortuvat liian usein suorastaan mielistelemään, tai kehuvat itseään niin paljon, etteivät malta kuunnella naista lainkaan.
Terveempää itsevarmuutta ja itseluottamusta kehiin, siitä se lähtee. Epätoivon suorastaan haistaa ihmisestä, ja se jos mikä karkoittaa kaikki.
Tarkkailkaapa seuraavan kerran rentun kanssa samaan paikkaan sattuessanne tuon naissankarin elekieltä sekä käytöstä. Ja verratkaa ns. kunnon mieheen. Eikö vain olekin iso ero?

Toisaalta taas naisten kannattaisi antaa mahdollisuus kummallekin miestyypille. Raapaista vähän pintaa syvemmälle. Siinä saattaa yllättyä, joko iloisesti tai vähemmän iloisesti.
Ja kun sitten loppujen lopuksi on kyse myös oikeasta ajoituksesta, niin aina voi onnistua tai mennä pieleen. Toiseen ihmiseen jää kiinni ja sitoutuu vasta tuntiessaan siihen tarvetta - mikä pätee molempiin sukupuoliin tasapuolisesti.
Eli jos ei onnista tänään eikä huomennakaan, ehkä jo ylihuomenna kävelee sattumalta vastaan joku, jolle sinä, paikka ja aika ovat juuri oikeita.