k%C3%A4nnykk%C3%A4%20031.jpg

Talven tulosta riemuitsevien joukossa on takuulla melko vähän atoopikkoja. Viisas Nainen on yksi heistä, koko elämän mittaisella karulla kokemuksella.

Niile, jotka eivät tiedä mikä atoopikko on se kerrottakoon: kylmän ilman johdosta korpuksi kuivuva, ihon normaalista kosteuttavasta suojamekanismista vain toiveunia näkevä. Siinä, missä eräät saavat keväällä aurinkoihottuman, Viisas Nainen saa syksyisin saman näppyläisen kutinan ensimmäisistä kylmistä ilmoista. Allergialääkkeet ja kosteusvoiteet alkavat olla enemmän kuin tarpeen.
Ja sitä riemuahan sitten jatkuu hamaan kesään saakka, jolloin hetkeksi helpottaa. Paitsi että moni atoopikko kärsii myös siitepölyallergioista, jihuu!

Mikä hauskinta atooppisen ihon hoito-ohjeet ovat vuosikymmenten mittaan seilanneet laidasta toiseen. Ehdottomasti kielletystä on tullut ehdottomasti suositeltavaa. Otetaanpa esimerkiksi peseytyminen.
80-luvun alussa Allergiasairaalassa annettiin lupa käydä suihkussa vain mahdollisimman harvoin, silloinkin mieluiten viileällä vedellä. Eikä saippuaa, hyi hyi! Perusvoiteita pintaan, saunasta ei puhettakaan.
Nykyään sauna on pelkästään hyväksi, pesulla pitää poiketa ahkerasti, hiki on vielä pahempaa, kuollut pintasolukko saatava kuurattua tehokkaasti pois.

Viisas Nainen muistelee kaiholla kerrostalossa asumaansa aikakautta. Perjantaisin lenkin jälkeen kun lorautti kylpyammeeseen Fenjalin kylpyöljyä reilusti ja likosi siellä, niin olo muuttui autuaaksi.
Nyt ei ole kylpyammetta, eikä Fenjalin saippuoitakaan missään kaupassa. Tosin ulkomailta tai suurista kaupungeista ne silloinkin piti etsiä tai vinkua tuliaisiksi. Ah, miten ihana olikaan se santelin tuoksu!
Mutta kuitenkin... Ja joka aamu kalanmaksaöljykapseleita suuhun, sekin auttoi.
Sitten tietysti todettiin, ettei ole hyväksi sekään: veri ohenee.

No, sillä on ihmisen mentävä mitä annetaan. Kylpyhuoneen kaappiin on varattuna tanakka arsenaali aseistusta. On suihkuöljyä, suolasaippuaa, perusvoidetta (kasvot pakkasella eivät muuta pesuainetta kestä), hunajaa saunaan mennessä ihoon vedettäväksi jne.
Vaatekaapista joutuu karsimaan pois kaiken keinokuituisen. Kylmät väreet kulkevat selkäpiitä pitkin kun muistelee muinaisia 100 % Acryl neulepuseroita, teryleenipöksyjä ja karkeaa villaa. Nyt saa vaikka mitä pehmeää, silkistä ja korkealaatuisesta, sileäkuituisesta puuvillasta lähtien. Pyykkipulveritkaan eivät ole Omoa ja Surfia, vaan allergiatestattuja.

Niin ja hei, onneksi seuraavaan kesään ei ole enää vuottakaan!