Kuvan mahdollinen sisältö: pöytä ja sisätila

Valittaminen vääristä/huonoista/järkyttävistä joululahjoista alkaa jo hyvissä ajoin ennen joulua keskustelupalstoilla, lehtien gallupeissa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Kilpaa joululahjojen ostostressin kanssa. Kun pitää, on pakko - ihan sama huvittaako tai onko varaa. Semmoinen on maan tapa, että ostaa pitää. Ja antaa, vaikka vastoin lahjan saajan tahtoa.

Miksi, kysyy Viisas Nainen. 
Hän, joka sai suurimmat kiksit autoradiota kuunnellessaan. Juontaja kertoi ostavansa puolisolleen lahjakortin, ja saavansa samanlaisen. Näin kumpikin saa mieleisensä lahjan. 
Viisaalle Naiselle logiikka ei oikein auennut. Siis minä annan sinulle satasen, ja sinä minulle = molemmat olemme saaneet LAHJAN. 
Eikö ole ihan sama asia, jos kumpikin tuhlaa suoraan sen oman satasensa?

On pakko siivota, on pakko hamstrata ruokaa enemmän kuin pieni kylä söisi. On pakko vaihtaa jouluverhot, on pakko koristella asunto. On pakko matkustaa sukulaisiin. 

Ei ole. Kotisohva on mitä mainioin paikka. On asunto ympärillä koristeltu jouluun tai ei.

Joskus on kuulkaa tärkeintä lahjoa itseään, ja varsinkin asioilla, jotka auttavat jaksamaan sekä voimaan paremmin.
Nouskaa kapinaan, antakaa muiden välillä olla paniikissa. Pistäkää ne muut tekemään kaikki hommat.

Ja muistakaa pari oleellista juttua koko sirkuksesta. 
1.) Joulu ei ole jokaiselle pelkkää iloa ja autuutta. Monelle se on yksinäisyyttä, köyhyyttä ja surua pois nukkuneista.

2.) Pitäkää suu supussa, tuli paketeistanne mitä tahansa. Miettikää, kumpi teille sen pettymyksen aiheutti: se toinen, joka ei osannutkaan lukea ajatuksianne lahjatoiveiden suhteen ja/tai ei kyennyt toteuttamaan niitä täsmälleen oikein - vaiko te itse epärealististen toiveidenne kanssa.

3.) Mitä ihmeen väliä kuka saa ja mitä, aina joku saa kuitenkin jotain enemmän kuin toinen, ei sen kannata antaa maailmaansa kaataa eikä mieltään katkeroittaa.

KUVA: Viisaan Naisen joulupanostukset 2018, piparkakkutalo lahja entiseltä työtoverilta