P1080186.jpg

Joulua hehkutetaan ennen kaikkea perhejuhlana. Hetkinä, joina kaikki kokoontuvat saman pöydän ääreen, ja voit sydän pakahtuen nauttia rakkaidesi seurasta.

Vaan entäpä, jos ei olekaan ketään?

Monelle joulun pitkät pyhät ovat täynnä surua ja kaipausta. Muistoja, jotka lämmittävät, mutta myös satuttavat.

Toki joulu voi olla aivan hyvä yksinkin. Viisas Nainen on elämänsä aikana ehtinyt viettää jo monta joulua, niin yksin, kaksin kuin perheen sekä suvun seurassa.
Yksinäisimmältä niistä eivät ole suinkaan tuntuneet ne yksin vietetyt.

Hautausmaalla muistaa aina miten hennolla langalla täällä roikutaan. Miten kaikki on loppupeleissä katoavaista, ja sattumasta kiinni.
Ehkä tosiaan olisi hyvä useammin muistaa, että tärkeintä on nauttia rauhasta, lämmöstä ja yhdessä olosta, eikä stressata tarjoiluista tai lahjojen määrästä.

Tänä vuonna Viisaan Naisen joulu ei mene töissä, kuten usein on käynyt. Niissäkin jouluissa on ollut kaikenlaisia, hyviä sekä huonoja.
Joulun pimeämpi puoli nähdään tänäkin vuonna aivan liian monessa kodissa. Valitettavasti. Turvakodit ja putkat täyttyvät, sairaaloiden päivystyksissä jonotetaan. Liian moni huokaisee helpotuksesta syvään, jahka ollaan seuraavassa vuodessa. Niin että kun siellä omassa kodissa joku asia menee rypylleen kannattaa vaan vetää syvään henkeä. Muistaa, ettei maailma kaadu yhteen, eikä kahteenkaan päivään.
Elämä jatkuu. Aina. Jonkinlaisena.
Ja jo seuraava joulu voi parempi. Kunhan jaksaa pinnistellä sinne saakka.