20200109_180025.jpg

On taas SE vuosi. Se, jossa helmikuusta löytyy yksi ylimääräinen päivä, Karkauspäivä.
Nimestään täysin päinvastaisen epäloogisesti tuo 29.2. ei ole suinkaan karkaamisten huipentumajuhla, vaan päivä, jolloin naistenkin on sallittua kosia. (Ihan niinkuin nykyaikana sitä nyt ei voisi tehdä koska tahansa tasa-arvon nimissä, mutta kuitenkin...).

Jos siis mielessäsi kangastelevat liehuvat häähunnut, timanttisormuksen säihke ja ties mitä vaaleanpunaista romantiikkahattaraa, ota äkkiä järki käyttöön. Tai kipaise vaikka lähimpään avantoon jäähtymään. Mitä tahansa, mikä saa sinut unohtamaan moisen tyhmyyden harkitsemisenkin. Saati käytännön toteutuksen.
Onhan nimittäin aina se vaara, ettet saakaan perinteistä hamekangasta. Etkä edes päivitettyä nykyversiota, eli suklaata ja kukkia.

Avioliitossa on kieltämättä omat hyvät puolensa juridisesti. Varsinkin, mikäli olet tuplasilikonitisseillä ja irtoripsillä varustettu, hautaa kohti nilkuttavan miljönäärin koukkuusi saanut ns persaukinen nainen. Sellaisen papparaisen perintörahoilla elämästäsi voi tulla varsin makeaa heti hautajaisten sekä perunkirjoitusten jälkeen.
Olettaen tietysti, etteivät jo eläkeikää lähestyvät jälkeläiset ikävästi kiistä oikeuttasi perintöön ja vie kaikkea.

Tavallisella naisella avioliitto on huomattavasti riskialttiimpaa ja epätuottoisampaa touhua. Jokainen vähänkään järkevä tekee avioehdon, ja kuvittelee pelastuvansa sillä eron sattuessa. Mummovainaan perämetsä säästyy huijarimieheltä erossa, yhteinen tiilitalo pistetään puoliksi. Lapset saavat virallisen statuksen ilman lastenvalvojalla käyntiä, pahimman sattuessa leskeneläke turvaa hippusen.

Mutta mutta... Kuka muistaa, että Suomessa on laki puolison elatusvelvollisuudesta? Sukupuoleen katsomatta.

Näin ollen saatat löytää itsesi tilanteesta, jossa se alkuun ah niin rakas ja touhukas erkkimarttiperttisi päättääkin heittäytyä oloneuvokseksi. Ei vaan yhtenä aamuna enää huvita siitä sohvalta nousta. Mitäpä sinne töihin suu väärällään raahautumaan, kun on akka joka elättää! Ihan lakisääteisesti.

Eli mitäpä teet? Erkkimarttiperttiä on tullut luvattua rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta pappi ei kyllä vihkipuheessa mitään tämmöisestä puhunut. Vaikka onnistuisit suurella vaivalla heivaamaan äijän pihalle saatat joutua makselemaan yksin pitkät eurot koko sirkuksesta. Elatusmaksujakaan on turha yrittää puristaa irti moisesta yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytyneestä.

Ja jos taas tulee vain sairaus tai työttömyys, jotka rakkaus kestää,  Pyhä Byrokratia pitää sinua elatusvelvollisena. Mitäs otit, Karkauspäivänä kosit.

Ei kuulkaa, päivänsä prinsessana voi viettää riskittömämminkin! Mikäli on niin äärettömän tärkeää saada kerran (tai nykyään jo ties kuinka monta kertaa) vetäistä päälleen joku kermakakkukolttu ja kutsua koolle (vaikka velaksi) koko suku sekä muut tutut bilettämään kunnolla pitäkää ne pelkät bileet. Valokuvathan otetaan aina kirkon edessä, ja mikä estää koko perinteistä settiä vetämästä läpi saman käsikirjoituksen mukaan muutenkin?
Siinäpä on sitten kaikilla naama kivasti pitkällään jo, kun tavailevat kutsukortteja kutsumme teidät Emme mene koskaan naimisiin juhliimme.