P1070931.jpg

Suomen tuntuu vallanneen täysin järjestä vapaa paniikki. Kohta kuollaan kaikki koronaan, apua, apua!
Ja sen välttelyynhän auttaakin sitten se, että hamstrataan vessapaperia koko vuoden tarpeeksi?
Ihmisen mieli on mystinen.

Viisaan Naisen käsityksen mukaan kukaan ei ole koskaan kuolematta jättänyt tässä maailmassa. Tavat saattavat kyllä vaihdella hyvinkin paljon, mutta enimmäkseen ennalta ilmoittamatta se lähtö suurimmalla osalla saapuu. Viime vuonna jo pelkästään rakennusalan työtapaturmissa kuoli 8 ihmistä.
Liikenteestä, normaalista kausi-influenssasta ja ties mistä muista sairauksista puhumattakaan.
Mikä koronasta nyt tekee sitten niin erilaisen, että me pelkäämme sitä näin paljon enemmän?
Ennakoimattomuus, lööpit, omat pelkomme?
Kuolema yleensäkin?

Entisinä aikoina suhtautuminen kuolemaan oli luontevampaa. Terveydenhoito pystyi melko vähäiseen, varsinkaan ennen antibioottien keksimistä. Lapsista jos edes osa jäi henkiin oltiin tyytyväisiä. Harva eli vanhaksi.
Vainajia säilytettiin kotona, arkku liiterissä tai salissa avoimena. Hyvästeltiin arvokkaasti sekä ajan kanssa.
Nykyään moni ei ole koskaan edes nähnyt kuollutta. Jotkut eivät ole koskaan käynyt hautajaisissakaan.
Viisaalla Naisella on kokemusta molemmista. Asia, jota ei ole tarvinnut kauheasti ajatella. Näin on aina ollut ja näin on oleva, vähän sillä linjalla on menty.
Kannattaa myös kysyä itseltään onko vain armeliasta, jos joku tauti vihdoin armahtaa tuskissaan uikuttavan Alzheimer mummonkin 92 vee, joka ei ole enää moneen vuoteen tiennyt tästä maailmasta mitään. Tai syöpäkipuisen papan 82 vee. Kaikki on suhteellista.

Työmaalla pohdittiin asiaan liittyen hautajaisia. Vanha hautajaisetiketti pukeutumisohjeineen kaikkineen tuntuu vähän jäykältä. Moni ei kuulu kirkkoonkaan, joten pappiakaan ei tarvita enää. Moni kannattikin rennompaa meininkiä. Englantilaistyyliin muistomaljoja pubissa, tai jotain vainajan näköistä. Iloa siitä, kuinka joskus oli yhteinen aika, eikä pelkkää surua siitä, että se on nyt ohitse.

Viisas Nainen on puhunut nämä(kin) asiat selviksi sekä jälkeläisensä, että Miehen kanssa. Ja tehnyt hoitotahdon.
Ei hautajaisia, ei hautakiveä. Elämä on eletty, ja takuuvarmasti täydet maljat kohoteltu. On nähty jo maan päällä niin taivaat, kuin helvetit.
Miehen toivelista oli pidempi. Kaikki kasalle Salen kulmalle, ja siitä jonossa metsän kätköihin. Jokainen ostakoot omaan piikkiin makkarat ja pussikaljat, ohjelma olkoot vapaa. Pikkuisen kuorolaulua kenties, paljon hyviä tarinoita yhteisten vuosikymmenten varrelta. Ehkä jokunen kaipaava kyynel.


No, tottahan se lähtö tässä vaiheessa kirpaisisi. Tuntuisi tulevan epäreilun aikaisin.
Onneksi joku muu päättää.
Siihen asti nautitaan nyt kuitenkin elämästä jokainen parhaamme mukaan. Viisas Nainen tähtää ensiviikon alkuun, jolloin Miehen pitäisi lentää kotiin ulkomailta. (Ja voitte olla varmoja, ettei silloin ajatella tarttuuko korona lähikontaktissa vaiko eikö...)

KUVA: Milano