P1100185.jpg

Viisaan Naisen työterveyshuolto on malliesimerkki siitä, missä mennään. Todellisuudesta, jota suotta kadehditaan.
Käytännössähän toisilla on varsin kattavia, suorastaan loistavia työterveysetuja. Toisilla, kuten kirjoittajalla, vain lakisääteiset, noin suunnilleen. Sähköposteja omaehtoisesta - tietenkin vapaa-ajalla - suoritettavasta kuntoilusta eri vaihtoehtoineen toki lykkää jatkuvalla syötöllä. Kunnon työntekijä käyttää vapaansa kuntoiluun, ei pelkkään lepoon, rentoutumiseen eikä varsinkaan perhe-elämään.

Otetaanpa esimerkki. Olkapäähän kipeytyi. Siispä lääkäriin paikkaan A, yksityiselle lääkäriasemalle. Sieltä paikkaan B ultraääneen, ja paikkaan C röntgenkuviin. Kaikki kun on kilpailutettu. 
Niinpä ajelet sitten pitkin poikin harva se päivä työajalla. Julkisen puolet palvelut olisivat kävelymatkan päässä, vaan kun ei niin ei. 
Koomisimmillaan homma toimii niin, että röntgenhoitaja käy röntgenissä toisessa kaupungissa. Labran täti lyö hanskat tiskiin kesken kiireiden, ja lähtee antamaan verinäytteensä muualle.
Edes kaupungin sisällä ei voi käyttää järjellisintä terveyskeskusta. Kun on se oma vain sallittu. Eli työpaikan viereiseen ei ole lupa mennä edes yhtä kertaa tarpeeseen.
Ja jos Viisaan Naisen olkapää nyt tarvitsee lisätutkimuksia kuten magneettikuvaa, sehän ei enää onnistukaan ilman rumban alusta aloittamista julkisella puolella. Eli terveyskeskus, kirurgian polin erikoistuva, ortopedi - vasta viimeinen voi kuvantamislähetteen laittaa tulemaan.
Jep. Pistetään Apottiin vaikka 900 miljoonaa, niin mitä hyötyä tiedon siirtymisestä on, jos potilas ei voi sitä hyödyntää tämän enempää? 
Perseestä. Turha ihmetellä miksi kustannukset nousevat ja jonot kasvavat. Menohan on kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

ERKKI-ENON EKOLOGISET OPETUKSET - OSA 11. 

Hillan eristäminen muusta maailmasta alkoi pikkuisen vaivata Erkkiä. Oli sen ilme niin myrtyneeksi mennyt kännykän pimennyttyä heti kohta kentän löytymisen jälkeen. Ymmärsihän tuon. Nuori ihminen kaipasi muutakin kuin luontoretkiä. Pitäisi illalla laittaa viestiä vaikka Jannelle, tai Baarmanneille. Kyllähän tyttö osaisi Ilvesvaaran sivua pitkin suunnistaa polkuja oikeaan suuntaan yksinkin. Hän saisi sopivasti sillä aikaa hoideltua koneella vähän työasioita, ei tarvitsisi iltaisin niin myöhään vääntää salaa vinttikammarissa muka nukkumassa jo ollessaan. 
Ja Annelikin oli laitellut melko kipakoita viestejä. Loma Roomassa oli koronan takia pitänyt unohtaa, mutta siihen se yksimielisyys sitten jäikin. Anneli luetteli kylpylähotelleja ja hotellitarjouksia, ja Lappiinkin mahtuisi ulkomaisten turistien puuttuessa: ei kai Erkki tosissaan aikonut hautautua sinne saamarin korpeensa koko loman ajaksi? Hän ei sinne kyllä tulisi paleltumaan eikä homehtumaan - eli jos jotain yhdessä vielä oli tarkoitus yrittää, niin auton keulan kannattaisi kääntyä kohti kotimaisemia hyvin pian. Anteeksipyyntöjen kera.

Erkki oli painanut poista-käskyä jokaisen viestin kohdalla. Vasta viimeiseen vastannut lyhyesti toivottaen Annelille hyvää matkaa hotellilomalleen. Kai se siitä tajuaisi, sentään korkeasti koulutettu nainen. 
Pakko oli itselleen myöntää, ettei keittiössä porkkanoita tiskialtaassa pesevästä Hillasta huolehtiminen suinkaan ainoa syy korvessa pysyttelyyn ollut. Paremminkin mainio tekosyy.
Samassa Hilla kääntyi, kuin vaistoten hänen sitä katselleen.
-Missä sulla on monitoimikone tai joku raastin? 
Erkki kumartui ajatuksiaan järjestellen kaivelemaan alinta laatikkoa, selittäen samalla kuinka Hilla voisi seuraavana päivänä käväistä Baarmanneilla. Polulla kun pysyttelisi ja Ilvesvaaran takaa oikaisisi kallioiden yli, niin osaisi kyllä.
Hillan kädet pysähtyivät kesken kuorimaliikkeen.
-Siis et ole tosissas! Enhän mä mitenkään tiedä olenko oikealla polullakaan, kun en voi seurata kännykän ruudulta missä meen! Ja MIKÄ HITTO TUO ON?

 

P1100341%20%282%29.jpg

-No se on hitto kuule se raastinmylly mitä juur kaipailit! Ja tuo tuossa vieressä... kai sinä nyt koulussa oot kompassin edes kerran eläissäis ehtinyt näkemään? Siitä ei lopu akku, se ei kuluta sähköä, kuten ei raastinmyllykään. Minä haen sulle kammarista maastokartan, opit jotain uutta tänäänkin taas. Ja kun niin sitä ekologista elämää äitis mukaan kaikkialla saarnaat, olet sen puolesta vaikka persees katuun pistämässä ja poliisien annat ittes siitä pois kantaa, niin tämä on nyt just sitä todellista ekologisuutta. Mistäs sinä luulet sen sähkön sinne pistorasiaan tulevan? Ja mietis kuinka googlella hyrrää suurissa saleissa joka kerran, kun painelet kännykästäs uutta karttaa esiin! Hitto vie tyttö, käytä nyt aivojas, onhan sulla selvästi semmoiset!

Keittiöön laskeutui jäinen hiljaisuus. Vaisusti Erkki mutisi anteeksipyynnön. Selitteli jotain ympäripyöreää omista murheistaan, ennenkuin katosi saunan suuntaan. Saamarin Anneli, miten se akka vetikään häneltä hermot kireiksi pelkällä olemassaolollaan.