P1110973%20%281%29.jpg

Vuosi saatiin vaihtumaan, taas kerran, tutusti hirveässä paukkeessa. Lehdistä päätellen kaikki juhlinta noudatti entistä kaavaa: silmävammoja, kotiväkivaltaa, häiriökäyttäytymistä, parit tulipalot. "Laavunälkää" laimennettiin pistämällä maalla tulet savupönttöön. Virtaava vesi, elävä tuli ja nukkuva lapsi: niitä ei sanonnan mukaan koskaan kyllästy katselemaan. 
No, nyt ei muuta kuin laskemaan päiviä pääsiäiseen, tai vappuun. Juhannus on liian kaukana, ja jos jo nyt alkaa sitä ajatella masentuu kyllä täysin: melkein kuin olisi kesä kohta ohi.

Vaaranpohjan tapahtumia jahkaillessa on pohdiskeltu paljon tosiaankin sitä, missä ne rajat (alkavassa) parisuhteessa menevät. Ennen muuta esim. millaisia asioita olisit valmis hyväksymään seurustelukumppanisi menneisyydestä, tai nykyisyydestä. Mitä Kaarina ajattelisi, jos hra Haukkalan studiossa paljastuisi käyvän vaikkapa OnlyFans-tylleröitä niin sanotusti pyllistelemässä pöksyittä? Entä hra Haukkalan menneisyys stadissa, ja hieman hämärät raha-asiat? Mitä itse sanoisit, kun unelmien prinssi paljastuisi pelkäksi persaukiseksi feikiksi? Entä Pertti? Missä Pertti menee, katuuko kovin äkkinäistä lankeamistaan lähiöpubin uhkeaan Kirsikkaan? Tuuleeko Kemissa reissuhommissa kylmästi? Onko edes Kaarina niin herttainen kuin kuvittelemme? 

 Entä jos saisitte kuvitella Kaarinan elämän jatkon ihan itse? Kuinka monta erilaista versiota syntyisi? Olisiko Tuulen viemää niin suosittu, ellei Rhet Butler loppuriveillä olisi ottanut ja lähtenyt, jättänyt Scarletia? 

Entä jos olisikin aika aloittaa kokonaan uusi tarina, täysin erilainen? Harjoitella perinteisempää Viihdekirjallisuutta, kuvitella toisenlainen onnellisempi maailma kuin tämä, jossa nykypäivinä elämme koronan kourissa? Voisi taas matkustella, kokea Seikkailuja ja Sydämen särkymistä kaikin kiemuroin.

Kuten huomaatte, paljon on pohdittavaa riittänyt. Pöhinää piisannut muuallakin kuin savupöntössä. Siinä sivussa keskustelu rönsyili Sigmund Freudin kokaiinin käyttöön, sekä sen vaikutukseen herran teorioiden synnyssä. Sigmundiahan pidetään psykoanalyysin isänä, eli piti käsitellä koko sekin käsitesetti. Siitä siirryttiin kätevästi Kellyn teoriaan persoonallisuudesta, ja Maslowin tarvehierarkiaan jne. Mies suoritti aikoinaan lukion lintsaamalla, ja kirjoitti ylioppilaaksi lukematta, joten ei muistaakseen ole edes psykologian kurssille osallistunut. Minä taas en koskaan viihtynyt koulun pulpetissa, mutta psykologia on tuttu. En nyt oikein tiedä miten tuostakin päädyimme vyöhyketerapiaan... Vai oliko se päinvastoin? Joka tapauksessa huhut kirjahyllyjen kuolemasta sukupuuttoon ovat liioiteltuja ja ennenaikaisia. Painettua, paperista kirjaa ei kyllä korvaa mikään maailman netti - toivottavasti ikinä! On mistä ammentaa keskusteltavaa, tai vaihtoehtoisesti luettavaa. 

Vaihtoehdoista puheen ollen... Agentti 010 oli tarkoitus laittaa pitämään hieno Uudenvuoden puhe. Kansalaiset, ystävät, kaverit ja kaikki te tärkeät ihmiset! Vuosi on jälleen vaihtunut. Kaikki muu on epävarmaa, varmaa vain se, kuinka tulevaisuus lykkää tilaamatta mitä sattuu. Pitäkää siis pää kylmänä, perä lämpimänä, ajonopeus sallituissa rajoissa ja mieli avoimena!
Jostain käsittämättömästä syystä Mies ja kamera eivät kuitenkaan ole koskaan osoittautuneet yhteistyökykyiseksi kaksikoksi. Ei ihme, että somebeibit käyttävät ammattikuvaajia, hah haa... Sanoin kyllä kuulemma, että säädöt on kohdillaan, seisot siinä vaan ja napsaset pari, ei tartte hakea silmälaseja...

P1110989%20%282%29.jpg

Mutta hei! Mekko on joka tapauksessa pähee, eikö vain. 8,50 euroa Fidasta useampi vuosi takaperin (ja leveydessä riittää takuulla jokunen vuosi eteenpäinkin).